Talot joissa Kotkansaari asuu
Olavi Heino: 100 kauneinta taloa Kotkansaarella. Tekstit ja valokuvat Olavi Heino. Toimitus Sisko Nampajärvi. @ Olavi Heino. 2023.
Kirjallisuuskeväässä kotkalaisittain on ilmestynyt kaksi kiitettävän tasokasta teosta rakennetusta ympäristöstä ja puistoympäristöstä: Puistopääkaupunki Kotka ja 100 kauneinta taloa Kotkansaarella.
Toivottavasti kaupunki ottaa liikelahjoikseen kirjat, jotka varmasti eivät pölyynny viirien tavoin neuvotteluhuoneiden nurkissa.
Taidemaalari, runoilija Olavi Heinon 100 kauneinta taloa Kotkansaarella on tekijän yhdeksäs paikalliseen kuvataiteeseen ja rakennettuun ympäristöön sijoittuva teos. Pitkäkestoinen työ Kotkan kulttuurin hyväksi ansaitsee tunnustuksen ja kirjalle paljon lukijoita!
Mutta ei pelkästään liikelahjoiksi kaupungintalon virkahuoneista. Toivottavasti päättäjät ja virkamiehet tutustuvat kirjan sanomaan. Se miltä kaupunkimme näyttää nyt on päätetty virkahuoneissa ja valtuustosalissa. Samoissa huoneissa päätetään juuri nyt miltä kaupunkimme näyttää tulevaisuudessa, mitä se kertoo meistä tuleville sukupolville?
Vanhan sataman muuttumisesta normaaliksi kaupunkialueeksi Heino sanoo: ”Rakentamiselle asetettiin liian nopea aikataulu, eikä perinpohjaiselle suunnittelulle jäänyt tarpeeksi aikaa. Nykyisin pitäisi olla itsestään selvää, että kunnioitetaan ja arvostetaan alueen menneisyyttä säilyttämällä historiallisia rakenteita.”
Nykyisin ”jonkinlaisena varastona” olevassa Ruotsinsalmen linnoituskaupungin aikaisessa ruutikellarissa olisi totitupa tai taidegalleria – jos se olisi Tallinnassa. ”Tällaisia historiallisia paikkoja voisi hyödyntää Kotkassakin, ja sitten tuoda ne lähemmäs kaupunkilaisia ja matkailijoita.”
On välttämätöntä, että kun kerrotaan kauniista taloista ja ihastellaan niitä, muistetaan myös menetetyt talot ja tunnistetaan monikerroksellisista kaupunkikuvaa uhkaavia tekijöitä. Olavi Heino on aiheellisesti huolissaan. Jotkut talot on päästetty rapistumaan. Asuintalo osoitteessa Papinkatu 10 on esimerkki kauniista Jugend-puutalosta kaksoisharjoineen.
”Papinkadun puutalot muistuttavat rakennuskulttuurista, jota ei vielä kokonaan ole menetetty kaupunkikuvasta. Suojelluista rakennuksista kannattaa pitää huolta, jotta ne ilahduttavat kauneudellaan jälkipolvia.”
Olavi Heino on kulkenut Kotkan katuja 70 vuotta kävellen ja polkupyörällä. Näiden kulkupelien kanssa ympäristön ehtii nähdä, kuulla, haistaa, tuntea hitaasti ja kokonaisvaltaisesti.
Voisiko Kotkasta tulla niin sanottu hidas kaupunki? kotikaupunkiaan suurella kiintymyksellä ja kiireettömästi tutkiva kysyy.
Hitaan kaupungin (Cittaslow) verkostoon kuuluu kaupunkeja, jotka korostavat päätöksenteossaan kiireetöntä elämää, ainutlaatuisuutta ja paikallisuuden kunnioittamista sekä inhimillisiä, ympäristöystävällisiä ja kestäviä ratkaisuja.
Kritiikistä huolimatta Olavi Heino näkee kaupungin joka katsoo häntä positiivisin tuntein ja aistimuksin. Hän tutkii taloja ympäristöineen kuin tauluja: näkee muotoja, värejä, valoja ja varjoja, kuinka rakennukset ovat löytäneet paikkansa, sekä kirjoittaa talojen tarinoita pikku-Ollin seikkailuista tämän päivän anekdootteihin.
Niin nautittavaa.
JÄLKIKIRJOITUS: Cittaslow on perustettu Italiassa vuonna 1999. Cittaslow-kaupunkien kansainväliseen verkostoon kuuluu kaupunkeja, jotka panostavat tietoisesti hyvän elämän edistämiseen ja kestävään kehitykseen.
Kotkalaispuistojen lippusaloissa liehuu jo viisi kansainvälistä Green Flag Award -tunnusta. Olisiko mukava asia, ja markkinointijuttu, jos vielä pääsimme Cittaslow-verkostoon?
KUVA: ”Yksi kauneimmista Kotkansaaren taloista on koristeellinen puuhuvila Meriniemi.”
