Kurkistus valtiojohtamiseen
Päivällä televisiosta eduskunnan kyselytuntia. Illalla valtioneuvos Matti Vanhasen kirjoittamaa kirjaa: Kriisien keskellä. Näkymä valtiojohtamisen todellisuuteen. (Otava 2024)
Päivällä Antti Lindtmanin (sd) ryhmäpuheen aikana myötähäpeän kansanedusaja Jenna Simulan (ps) kaksoismerkityksiin piilotettua välihuutoa. Illalla kirjaa lukiessa havaitsen, että Matti Vanhasella oli vuosina 2019–2023 monesti aihetta myötähäpeään. Hän ei käytä tätä ilmaisua, vaan on huolissaan. Huolen aiheet tulivat puhemiehen korokkeelle enimmäkseen tietyltä suunnalta. ”Eivät paljoa piittaa oikeusvaltion perusperiaatteista”, kirjoittaa Vanhanen.
Puhemies Vanhanen joutui puuttumaan kansanedustajien puhekulttuuriin. Tällä vaalikaudella puhetta eduskunnassa johtaa Jussi Halla-aho (ps). Tällä vaalikaudella itseään puhemiestä voidaan moittia paitsi puhekulttuurin, myös puhemiesinstituution rapauttamisesta.
Tätä kirjoittaessa eduskunnan puhemiesneuvoston kokouksesta on lähetetty viestiä kaikille puolueille, että yrittäisivät saada ryhmänsä noudattamaan asiallista puhekulttuuria.
Itseäni huolestuttaa Jussi Halla-ahon linjaus: ”Keskustelua ei käyty niinkään välihuutojen sisällöstä – -.” Jenna Simulan välihuuto oli monelle suunnalle loukkaava nimenomaan sisältönsä puolesta.
Edelliselle vaalikaudelle sattuivat pandemia, Venäjän hyökkäysota ja Suomen liittyminen Natoon. Matti Vanhanen toimi tänä aikana puhemiehenä ja valtiovarainministerinä, joten vaivatonta luottaa valtiomiehen muistiinpanoihin. Kunhan muistan, että tosipohjaisena esityksenä tietokirjallisuus ei voi olla koskaan kaiken kattavaa eli täydellistä. Mutta se on aina jäljitettävissä ja todistettavissa.
Matti Vanhanen kirjoittaa: ”Opposition vaalikauden lopulla käynnistynyt jatkuva propaganda ´velkarallista´ ei anna aivan oikeaa kuvaa Rinteen/Marinin hallitusten talouspolitiikasta. Koronan hoitokulut ja kompensaatiot kunnille ja yrityselämälle nostivat vuoden 2020 valtion kulujäämän 12,9 miljardiin euroon, ja uutta velkaa valtiolle otettiin noin 19 miljardia. Vuoteen 2022 tultaessa valtionhallinnon kulujäämä oli supistunut kuitenkin jo 4,8 miljardiin euroon, ja ilman Venäjän käynnistämää sotaa alijäämä olisi ollut tuotakin pienempi. Lisäksi vaalikaudesta on muistettava se, että myös oppositio hyväksyi valtaosan sekä koronaan että sotaan jyvitetyistä lisämäärärahoista.”
Virkistävää lukea Matti Vanhasen, valtiomiehen, jäljitettävissä ja todistettavissa olevaa faktaa Marinin hallituskaudesta, josta tuotetaan jopa eduskunnasta käsin oikein urakalla toden ja sepitteen rajoja hämärtävää fiktiota.