Lisää ulkomaalaisvahvistuksia maahanmuuttoon
Keskustelumme maahanmuutosta Juho Eerolan kanssa (KS 15.2. ja KS 17.2.) kirjoittuu erilaisista käsityksistä maailmasta, ihmisistä, suomalaisuudesta.
Juho Eerola: ”Kun urheiluseurat hankkivat riveihinsä ulkomaalaisen, on kyseessä aina vahvistus, joukkueensa kärkeä. Palloilujoukkueet eivät hanki ulkomailta pelaajia, jotka istuvat suurimman osan ottelusta vaihtopenkillä. Etenkään sellaisia henkilöitä ei hankita, joille pelin säännöt ja pallon muoto joudutaan opettamaan vasta Suomessa.”
Minä puhun ihmisistä, joista Perussuomalaiset puhuvat ”maahanmuuttoteollisuutena”.
Juho Eerola puhuu maahanmuuttajasta, joka perussuomalaisittain on ”koulutettu henkilö korkean lisäarvon työpaikassa.” Tällaisen maahanmuuttajan he juuri ja juuri hyväksyisivät.
Minä puhun ihmisistä, joista Perussuomalaiset puhuvat ”maahanmuuttoteollisuutena”.
Eräs perhe pakeni Sudanista Egyptin kautta Suomeen. Pakolaisstatuksella tulleet saivat turvapaikan ja asettuivat Kotkaan. Alussa oli vaikeaa, koti-ikävä, kaikki täällä oli outoa, erilaista, tottuisiko tähän? Ihmisten katseet, ennakkoluulot, mutta myös luonteva suhtautuminen, ystävällisyys, kotoutuminen.
Arki uudessa maassa alkoi sujua, lapset kävivät koulua, löytyi työpaikat, kuten monilla maahanmuuttajilla liikenteen ja logistiikan parista sekä hoiva-alalta. Pallo alkoi pyöristyä.
Tämän perheen kaltaisista ihmisistä perussuomalaisuus puhuu ”yli 30 vuoden täytenä epäonnistumisena”.
Pakolaisuus ja siirtolaisuus ovat maailmanlaajuisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, myös ongelmia. Suomessa asia puhuttaa myös väestönkehityksen näkökulmasta. Yksi suurista puolueista ei laita tikkua ristiin löytääkseen ratkaisuja, vaan pitää ulkomaalaistaustaisia pelkkänä hukkakaurana, monasti alatyylisin ilmaisuin ja vihamielisesti.
Heidän pallonsa ei ole pyöreä eikä pelikenttänsä mitat kohdallaan.
Kun yksi kuvailemani perheen lapsista, Kotkan Peli-Karhujen kasvatti Awak, oli lähtenyt pelaamaan koripalloa Italiaan, hänen Afrikasta pakolaisena 20 vuotta aikaisemmin Suomeen tullut äitinsä sanoi toimittajalle, että tuntui vaikealta päästää tytär vieraaseen maahan ja kulttuuriin.
Pyöreä pallo, äidillä ja tyttärellä.
Lähteet:
Riikka Smolander-Slotten kirja Awak Kuierista ja hänen perheestään on kelpo luettavaa – myös eduskuntavaalien jälkeen.
Kuierin perheen haastattelu, Jenni Leukumaavaara, Kodin Kuvalehti 22.6.2022
Sitaatit: Perussuomalaisen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2023